Barreessaan: Afendi Muteki.
Alii Biiraa fi sheek Haashim Al-Hararii
Seenaa ani aadaa kanaan barreesse Dr.Kabajaa Alii Biraa mataa isaatu natti hime. Seenaan kun waan hin eegamneef baay’ee na ajaa’ibe waan ta’eef “kitaaba qofa maxxanfame” jedhee labseen dokimentarii keessa kaa’e.
Guyyaa arraa adeeroon keenya Alii Biiraa du’aan addunyaa kanarraa boqotaniiru Rabbiin rahmata haa godhuuf. Biyyeen itti haa salphatu. Anis seenaa isaa gabaabsee isinitti himuufan jedha.
Fuula duraa
Alii Biraa sirba “Medih” gitaaraan sirbe bakka Nabiyyii Mohammed (S.A.W) kan akka munshidoota suudaanitti araarama addunyaaf ergame. Sirba kana yeroo jalqabaaf ijoollummaa kootti dhaggeeffadhe. Aliin yeroo medhiin sirbu “Bismillaahi Rahmani Raheum” jedhee eegala. Achumaan gitaara isaa pitch irraa gara pitch gadi bu’aatti fudhatee sirboonni medisiyaanotaa sagalee olkaasee taphatama. Walaloo sarara shanii lama erga dubbisee booda, rukuttaadhaan sirbicha eegale.
Ali Biraatu sirba kana karaa lamaan sirbe. Mala tokko keessatti gitaara isaa qofa fayyadame. Karaa lammaffaatiin, gitaara malee, faaruu keessatti dibbee fi harmoonikaa dhaga’uu dandeessa. Lamaanuu kaasetoota adda addaa irratti waraabaman. Kaasettii mana keenya keessaa kan gitaara qofaan sirbamee Medih waraabame qabna ture.
Ali bira medishe kan sirbe afaan arabaatiin miti. Sagalee afaan arabaa hunda bakka sirrii ta’e keessaa baasee sirbe. Keessattuu qubee afaan arabaa kan akka “Ayin”, “Suad”, “Gayin”, “Ayin” jedhu sagalee isaa sirrii sanaan dubbise.
Alii Biiraa barsiisaa gahumsaa akka ture nan beeka. Akkasuma yeroo afaan arabaa dubbatu madaalli isaa ulfaataadha. Ijoolleen Dirree Dhawaa keessatti dhalatan hedduun walaloo afaan arabaa barreessuu akka turan odeeffannoon qaba. Aliin abbaa walaloo natti fakkaate.
Barreessichaa fi hojii isaa
Guyyaan isaa Guraandhala 26-2007 (Bitootessa 5/ 2015) ture.
Gaafas hiriyaan Alii Biiraa fi Mokshee kiyya “Afendi Siyoo” na daawwachuuf Harar dhufan. Hiriyaan koo tokko fudhatee galee, guyyaa guutuu waa’ee yaadannoo durii haasa’aa oole. Jember gaafa gadi bu’uu eegalu gitaara mana keessa ture ol fuudhee Alii Biiraan Medih faarsuu eegale. Sagalee fi style isaa Alii waliin wal fakkaachuu isaatu na ajaa’ibe. Carraa gaaffii wayii gaafachuu barbaadeen “Alii miti kan walaloo kana barreesse? “” ittiin jedhe. Yeroo kana ture deebiin ani hin eegin argadhe.
Eyyeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee Walaloon Medih sanii dhiheenya kana hin barreeffamne. Barreessaan ulamaa seenaa islaama Ethiopia keessatti beekamaa ta’an keessaa tokko malee walaleessaa amateur miti.
Barreessaan walaloo “Sheek Haashim Abdul Aziiz” dha. “Sheekh Haashim Al-Hararii” ja’amuun namoota hedduudhaan beekkama. Sheekh Haashim hayyuu guddaa jaarraa 17ffaa keessa magaalaa Harar keessa jiraataniidha. Seenaan sheekh Haashim bal’aa waan taateef osoo bal’ina isaa keessa hin seenin dura dhimma keenya kan yeroo waliin wal qabatu haa dubbannu.
Sheekh Haashim barsiisaa fi Feqih (muftii guddaa) turan. Garuu namoonni baay’een kitaaba isaan barreessaniin of beeku. Namni kitaaba isaa keessaa beekkamtii argate “Fetisha Rahman” jedhamti.
Kitaabni kun walitti qabama du’aa’ii adda addaa fi walaloo Medhih kabaja Nabiyyii Muhammadiif (S A W) barreeffamedha. Kitaabichi Bahaa, Kibba Bahaa fi Lixa Itoophiyaa keessatti bakka hedduutti beekama. Daangaa Itoophiyaa olitti Somaaliyaa, Jibuutii fi Yaman keessatti beekama. Kitaabichi yeroo darbe harkaan barreeffamus erga maashiniin maxxansaa gara Itoophiyaa galee kaasee maxxanfamee bal’inaan babal’ateera. Hayyuun seenaa biyya German Professor Evald Wagner kitaaba isaanii seenaa dhuunfaa Sheek Hashim jedhu gara Jarmanitti hiikaniiru.
Waamicha Dammaqaa
Alii Birraa kitaaba kana keessatti walaloowwan Medih keessaa tokko gitaara isaatiin taphate. Aliin mataan isaa baqa walalichaaf uume. Maalumaafuu, Alii Biiraa walaloo meedhii kana gitaaraan akka taphatuuf eenyutu dhiyeesse?
Wantichi walitti amanamummaadha malee kan durfamee miti. Ali bira kitaba Fetisha Rahman ja’u hin dubisne gaafa jolle afren kelo walin dire dhawa kessatti hojatu san Inni maqaa kanaan kitaabni akka jiruyyuu hin beeku ture. Akka seensus Itoophiyaatti bara 1964tti, guyyaa jalqaba Finfinnee (Addis Ababa) ture carraan akka inni ol garagalchee ilaaluuf isa taasise uumame. Kun akka inni itti hundi gadi bu’e.
Alii Biraa miseensa garee muuziqaa kabajaa eegdota yeroo sanaati. Guyyoota boqonnaa isaa akka weellisaa tokkootti hiriyoota isaa Harargee fi Somaalee irraa dhufan waliin manni itti dabarse ture. Manni kun Cinema Raas cinatti argama. Abbaan manichaa kolleejii dubara imbaasii somaaleeti.
Alii fi hiriyoonni isaa maallaqni yoo jalaa dhumate, mana kana dhufanii maallaqa abbaa lafaa irraa liqeeffatu. Ayyaanas intaloon affeeramanii nyaatanii dhugu. Isaan baay’ee isaanii walitti qabu. Jaartiin Aliitti manaa baatee laaqana nyaattee gara hojiitti deebite. Erga isheen deemtee namni Somaalee fi Harargeetti dhalate guyyaa guutuu mana keessatti akka barbaadetti taphachaa oola.
Maarree gaafa jalqabaa Alii Biiraa malee namni tokko mana keessa hin jiru. Aalim kophummaa isaa gadhiisuuf gitaara isaa shakkuun muuziqaa shaakaluu eegale. Osooma jiruu daldalaan Moqaadishoo irraa dhufe tokko mana isaa seene. Abbaan manichaa eessa akka turte gaafannaan, Aliin gara embaasii somaalee bakka hojii ishee hojjettu akka deemte itti hime. Namichatu boorsaa fi kitaaba harkatti baatee deema. Lamaan isaaniiyyuu minjaala irra kaa’ee mana keessa deebi’uuf gabaa deeme.
Alii Biraa kan kophaa isaa gitaara isaa taphachaa ture sirbicha dadhabee kitaaba namichi minjaala irra kaa’etti ija isaa darbate. Mata dureen “Kitab Fatiha Rahman, Xaalif Bi Sheikh Hashim Al-Harariy” ja’u akka boogus laalame. Mata dureen isaa yaada waan qabuuf, banee dubbisuuf murteesse. Hubadhaa kitaabichi walaloo Medih, Selewat fi du’aa’ii kan miira keessummaa nama qabatu.
Alii Biiraan dubbisuu eegaleera. Walaloo hunda “Maashaa Allaah” jedhee faarse. Irra deddeebi’ee dubbisee fuula 112 irra ga’e. Walaloon fuula sana irra jiru aadaa fi waliigaltee isaatiin caalaatti isa ajaa’ibsiise. Gitaara isaa dhageessisuuf yaaluu eegale. Aayata kanas jedhii fiigi.
Dhugaan yoo bulte ni caalti.
Wobitaha Luz iza kofiyaa irraa baasi
Jedi bareddu
Yaa Rasulullahi siddqan fi meded
Antumul waliiduu maraataa dhale.
Wolhetaya azuumaa itti roobsaa
Wolinafsi Welhawa Akematti
Geiru Jedwake hayyuu durii irraa.
Yaa rasuula rabbii
Sirna awwaalcha Blugul Qasidu.
Ati cimaadha Bisuin Ahadun
Eyye in Dali min adwn nu godhe
Dookimentii Abiyyi Cyril Ambiyaa Lee
Yaa Rasulullahi Mali nu basii
Geiru Abik Feya Niemel Utd.
Aliin walaloo sana irra deddeebi’ee dubbisuun sirba isaaf ta’u barbaaduu eegale. Rukuttaa guddaa walaloo isaa waliin deemu hojjechuuf hedduu yaale. Dhuma irratti muuziqaa namoonni hedduun beekanii fi kilaayii fi kaasettiidhaan waraabe.
Daldalaan Somaalee magaalaa irraa yeroo deebi’u, Alii Biraa kitaaba isaa banee walaloo Medih keessaa tokko osoo dubbisu argate. Waan hin eegamne waan ta’eef dinqisiifannaanan arge. Akkuma guyyaan deemaa deemuun sirbi Alii onnee isaa dhabsiisee chiikii isaa irratti imimmaan dhangalaasuu eegale. Miira gammachuu keessa isaa dhufeen baayyee keessa galee ture. Alii Biiraa qarshii Itoophiyaa 300 badhaafame.
Alii Biiraan dabaree isaatti ajaa’ibsiifatee namicha ilaaluu eegale. Yeroo sana namni qarshii hangana gahu badhaafame hin jiru. Mindaan ji’aa isaayyuu qarshii torbaatama hin caalu. Daldalaan somaalee badhaasa hin eegamne yoo fudhatu, akka waan guyyaa san dhalatetti itti dhagahame.
Gara kutaa lammaffaatti haa ceenu?. Dhugumatti ani kutaa seenaa kanaa isa ajaa’ibsiisaa hin barreessine. Haalli jiru immoo guutuu isaa akkan barreessu naaf hin eeyyamne. Maarree kitaabicha keessatti isin dubbisna. Garuu seenaa biroo kan Alii Biiraa ilaallatu dubbachuu itti fufna.
Rabbiin rahmata siif haa godhu Alii! Rabbi siif haa araaramu
Afendi Muteqi
Onkoloolessa 21/2012
