Kallacha Wolabummaa Irraa
Ummanni Oromoo bara Oromiyaan sirna gabrroomfataa habashaatiin cabee kiyyoo gabrumma jalatti kufe irraa
eegalee bilisumma isaatii fi walabumma biyya isaa debisee goonfachuuf flamaa diina isa qabatee waliin godhu
osoo addaan hinkutin qabsoo hadhaawwaa geegessaa hardha gayee jira . Miidhaan harkaa fi harnma muraa
Anoolee akkasumas sanyii duguuggaan Calii Calanqoo kan mootichi Habashaa Minilik II iratti raawwate
qabsoo isaa irraa uf duuba isa hin deebifne. Sanyii dhugaaggaan har’a sirnni bicuun TPLF/EPRDF Ummata
Oromoo irraan gahaa jirus kan qabsoo keenya daran finiinsu malee kan Saba Oromoo qabsoo isaa irraa uf
duubatti deebisu akka hin taane argaa jirra.
Haalli yeroo amma ummanni keenna keessa jiru sanyii duguugga bara bittaa Minilik nurratti raawwateemeen
kan wal gitu akka ta’es mormiin hin jiru. Kunis murni gita bittuun saba bicuu keessaa baatee Impayera
itoophiyaa bulchaa jirtu karaa isii danda’ame hundaan saba Oromoo hundeedhaan dhabamsiisuuf hojjachaa
jiraachuu isiiti. Qabsoon Ummata oromoo bara jahaatamoota irraa eegalee jijjiirraa roga hundaa argamasiisaa
dhufuu irraa kan ka’e ka duraanii caalaa diinaa keessaa fi alaa horataa jira. Diinni irra hamaan diina keessaa
kan maqaa Oromootiin kakachaa Oromoo fi oromiyya gurgaurachun buaa yeroof jecha ummata Oromoo bara
hiyyumaa fi gabrummaa irratti dheeresuuf bilisummaa sabaa fi walabummaa Oromiyaa lagatanii firummaa
alagaa filaniidha.
Haalli yeroo ammmaa keessa jirru yoo uf eeggannoo cimaa hin gooone akkuma armaan duraa wereegama
barataan , barsiiisaan , qotee bulla fi abootiin amantii Oromoo biyyaa teenna Oromiyaa walaboomsuu fi saba
Oromoo bilisoomsuuf basan karaa irraa maqsuun maqaa dimokraasii fi tokkummaa biyyaa jedhu jalatti
dhokachuun sirna dullacha darbetti kan nu deebisu ta’a jennee yaadna . Ardha dargaggoonni oromoo ,
beektoonni orommoo , Qotee bulaan keennaa fi abootiin amantaa hundi gatii qaalii kan kaffalaa jiraniif
Oromiyya walanboomsun , Saba Oromoo abbaa biyyaa isaa fi qabeenya isaa taasisuuf jecha akka ta’e
beekamaadha. Murnoonni gariin injifanoowwan dhiiigaa fi lafee ilmaan teenaatiin galmaawaa jiru kana alagaa
jala qabuun alagaadhaan firoomanii bakka kaleessatti nu deebisuuf wixirfachaa akka jiran mallattoolee adda
addaa argaa jirra. Adeemsi kun tokkummaa dhaabotii Oromoo kan Ummanni keenya halkanii guyyaa gaafatuu
fi hawwu kan miidhu ta’a jennee yaadna. Kun wanni nutti agarsiisu humni wereegama sabni keenna haga ar’aa
kaffalee fi ar’aas kaffalaa jiru galii isaa irraa maqsuuun Impaayera dullattii gargaggalchuuf hawwii qabu akka
jiru nuuf akeeka. Impayera dullattii asii fi achi gargalchuun Saba Oromootif bu’aan inni fidu akka hin jiraanne
muxannoon bara 1991 nuti agarsiisee jira jira. Har’a yeroo Ummanni keenya sababa finicila diddaa gabrummaa
kaasee dhibbootaan ajjeefamu, kumootaan qaamaan hir’atu fi kumaa fi kitilaan mana hidhaatti guuramee
dararamaa jiru humnootin alagaa kan maqaa dimokraasii fi tokkummaa biyyaa jedhuun kakachaa harqoota
gabrrummaa isaanii Saba Oromoo fi Saboota cunqurfamoo biroo irratti deebisuu hawwan maalif halaala
dhaabatanii nu ilaaluu filatan jennee yoo uf gaafannu deebisaan isaa isaa ifaa fi gabaabaa dha. Kunis waan
gaafiin Saba keenyaa fi hwwiin isaanii kallattiidhaan wal rukutuufi. Hawwwin Saba keenyaa, hawwii bilisummaa
fi hawwii abbaa biyyummaati. Dhaadannoon Saba keenyaa “Oromiyaantan Oromoot” je’a. Fincilli kun fincila
Saba Oromooti. Hawwiin isaani hawwii Saba keenya kanaan faallaa Oromiyaa wanni jedhamu hin jiru,
Etoopiyaan takka, ftiincilli kunilleen fincila Etoopiyaa jedhamee waamamuu qaba jedhu. Isaan abukaadoo
tokkummaa impaayera Etoopiyaati. Oromoon Impaayera kana diigee harqoota gabrrummaa kan maqaa