Dhukkubni kintaarootii kan dhufu hoggaa hiddootni dhiigaa naannoo qaama bobbaatti argaman hamma barbaadamuu ol baballachuun (dilated )dhiiga of keessatti kuufatanidha. Dhukkubni kun yoo xiqqaate nama harka dhibba keessaa harka 4 (4% of all population) kan qabatudha.
Mallattoowwan isaa keessaa kan baay’inaan mullatan: Dhiiguu( kun yeroo bobbaa bobba’an kan dhiigu yoo ta’u yeroo baay’ee dhukkubbii hinqabu), hooqsisuu ( itching) fi dhukkubbii (pain) dha.
Furmaanni dhukkuba kintarootii akkuma sadarkaa (sadarkaa afur waan qabuuf) dhukkubichaatti qoricha irraa kaasee haga baqaqsanii sirreessuutti kennamuu danda’a.
Yoo hin yaalamiin ture rakkoolee lammataa isarratti hundaa’anii dhufan kan akka hir’ina dhiigaa ( sababa baay’ee dhiiguutiin) waan namatti fiduuf yaalamuu qabna.
Source: Dr. Gurmeessaa
Koreen dhoksaan ajjeestuu maqaa nageenyaatiin MNO keessatti Mummicha Ministeeraatiin hundaa'ee fi Obbo Shimallis Abdiisaatiin kan…
Haabtaamuu Tasfaayetiin: Tibba darbe kana mariin Paartilee siyaasa Oromoo jedhu kan kanaan dura bara cee’uumsaa…
Galgala sa’aatii 2:00 (8:00) irratti balaan kun naannoo Buufata durii (Aroge-Mannahaaraa) jedhamu,Masjidannuur cinatti suuqii fi…
Ofii Abbootii Gadaa 74 baallii waliif dabarsaa asiin geessisan beektu? Haala duudhaa isaa eeggateen waggoota…
Ijoollee Wareegamtootaaf Jecha ... Nagaa Bara ammaa silaa martuu bakka maratti muldhata. Oromiyaan ganna shan…
December 10, 2023 Leenjiso Horo This article addresses the issue of the Oromo failure to…