Kuma tokkoo fi halkan tokko

Barreessaan: Afendiu Muttaqii.

Heerri guddaan addunyaa arabaa keessatti argamu “Alf Leyla Welayla” jedhamuun beekama. Kallattiidhaan hiikni isaa “And Shi and Lelit” (halkan 1001) jechuudha. Kitaabni kun seenaawwan namoonni hedduun osoo hin nuffin irra deddeebi’anii dubbisan keessaa isa tokko jedhamee yaadama. Kitaabota afaanota hedduutti hiikaman keessaa isa tokko. Seenaawwan adventure fi aadaa kitaabicha keessa jiran hedduu isaanii. Chu barreefama namoota biroo. Ta’uu bira gahaniiru. Biyya keenya keessatti barreessitoonni lama kitaabicha afaan Amaariffaatti hiikaniiru. Hiikni jalqabaa suuraa irratti argamu kun bara 1955tti nama Itoophiyaa Lammaa Balaayneh jedhamutu maxxanfame. Hojiin hiikkaa lammaffaan bara 1979 Feri Monastery dhaan maxxanfame.

Seenaawwan “Alf Leyla Welayla” bara durii afaaniin himaman. Garuu xiqqoo turanii araboonni seenaa kitaabaan walitti qabatan. Kanaaf, addunyaan dhihaa kitaaba “Arabian Nights” jedhu waamti. Kana jechuun garuu seenaan hundi kan arabaati jechuu miti. Alf Leyla Walayla seenawwan namoota China hanga Egypt jiran irraa argame jedhan hayyoonni kitaabicha irra deebi’anii ilaalan. Qabxii isaanii mirkaneessaniiru. Seenaawwan dandeettii Giriikii durii wajjin wal fakkaatanis qaba.

Jalqaba kitaabichaa

Namni jalqaba “Alf Leyla Welayla” kitaabaan fixe hin beekamu. Hayyoonni garaagarummaa barreeffama seenichaa qoratan kitaabichi barreessaa tokkoon hin barreeffamu jedhu. Irra caalaatti kitaabichi biyya tokko keessatti kan hin xumuramne sababa seenaawwan istaayilii Afaan Arabiffaa garaagaraatiin barreeffamanii turaniif ta’uun isaa ni yaadatama. Akka tilmaama hedduutti, kitaabichi baayoogiraafii Iraaq keessatti kan dhaabbatedha. Tema baghdad keessa jira. Dhumarrattis Gibxii keessatti bocame.

Namni jalqaba seenaa isaa dubbate hayyuu seenaa arabaa beekamaa Al-Mashaadii ture. Insaayikilooppidiyaan Meshaadiin bara 947 xumure akka ibsetti, Araaniyaanonni aadaa seenaa taphaa “Hazar Afsaana” jedhamu akka qaban ibse. Kuni amala seenaa kuma tokko galgalaan yeroo hunda taphachuuti. (“Hazar Afsa” Afaan Faarsiitiin” Thouth tales” jechuun isa). Akka gabaasa Meshaadiitti seenaawwan Iraanonni taphatan Iraan, Arabiyaa, Hindii fi Giriik irraa dhufan. Araboonni “Alf Leyla Welayla” biyya Iraanota “Hazar Afsana” fakkeenyummaa fudhachuun uumaman jedhamee amanama.

Shahrezad” fi “Shahriyaar”

Seenaan “Alf Leyla Welayla” akka kitaabota kennaa haqaa biroo hin qindaa’u. Kitaabichi seenaa amaloota lamaati. Amaloota kanneen keessaa tokko Shahriyaar jedhama. Shahriyaar sulxaana (mootii) biyya tokkoo ture. Namichi kun haadha manaa isaa jalqabaa waliin yeroo jiraatu, ishee aanga’aa isaa tokko waliin haasa’aa ture. Sababa kanaan onneen isaa gaddaan cabde. Haadha manaa isaaf miira tokko malee. Ishee ajjeesuuf deema.

Shahriyaar haadha manaa isaa ajjeesee malee hin aarre. “dubartoonni uumama amanamoo miti, lafarraa baduu qabu” jedhee laphee isaatti amane. Kanaaf, halkan ishee waliin erga bulee booda, guyyaa itti aanu haadha manaa haaraa ajjeesuu eegale. Haala suukanneessaa kanaan tulluun hedduun dhumaniiru. Maarree silaa guyyaa tokko ministeera haadha manaa haaraa isaaf kennu dhabee mana taa’ee gadduu eegale. Intalli “Shahrezad” jedhamtu sun maaliif akka gadde itti himi jennaan, gocha suukanneessaa mootichaa tokko tokkoon taphate. Shahrezad kan seenichi tuqame, lubbuu dubartoota biroo baraaruuf of murteessite. Kanaaf abbaan ishee akka ishee wajjin turuuf isa gaafate. Abbaan ishee yaada ishee jijjiiruuf yaale, isheen garuu murtoo isaa akka hin jijjiirre itti himte. “Mooticha fi adventure fuudhi. Hojii na argita jettee itti heerumte. Abbaan ishee onnee ishee hunda keessa jiru ni ajaa’ibsiifata akkasumas mootichaaf ni ta’a.

Mootiin Shahriyaar haadha manaa isaa haaraa fuudhe (Shahrezad). Guyyaa jalqabaa isaa ishee waliin erga dabarse booda, jaalalleewwan lamaan gara ciisichaa deeman. Shahriyaar “osoo hin bari’in dura isii ajjeesa” jedhee yaade. Shahriyaar taliila bareedaa itti himuu eegale. Osoo seenicha hin xumurin “seenaa isa hafe si waliinan taphadha, amma haa rafnu” naan jette. Shahriyaar dhuma seenaa beekuuf jette. Nama ishee ajjeesuu barbaadeef. Halkan itti aanuuf akka darbuuf yaada.

Halkan itti aanu Shahrezad seenaa isheen eegalte xumuree seenaa dheeraa biraa isaaf eegale. Haa ta’u malee, isheen seenicha xumurte bakka onneen isaa itti raafamaa turetti. Shahriyaaritti himte, “amma dadhabeera, kan hafe galgala itti aanu siifin xumura. ” Shahriyaar waan barbaade dubbatee yaada isii fudhate. “Bor erga isheen naaf fixxee booda, nan ajjeesa”. Halkan itti aanu Shahriyaaris seenaa isaa erga xumurtee booda seenaa haarawa itti himti jedheen. Eegaleera. Haa ta’u malee seenaa sana osoo hin xumurin “boru siifan xumura” ittiin jette. Shehriyaar bakka ajjeechaa halkan itti aanutti dabarse.

Shahriyaar “Isa itti aanu boru siifin xumura” jennaan Shahriyaaris “tole” jedhee halkan kumaafi tokko darbe. Shahriyaar seenaa kuma tokkoo fi tokko erga itti himee booda “akka inni na ajjeesun ilaala” jettee dhuma guyyaa boruu itti himte. Haa ta’u, Shahriyaar akka yeroo darbe gochaa turetti Shahriyaar hin ajjeefne. Sababni isaas isheen seenaa isaa guyyaa guyyaan itti himte. Onneen koo guyyaa guyyaan jijjiiramaa deema. Sababa isheen achi turteefidha. Afuurri jibbaa fi gumgummii kan onnee isaa guute sun suutuma suutaan haqamee jaalalaa fi dhiifamaan bakka buufame. Kanaaf, gara jabeenya Shehrezad irratti raawwatame erga agarsiisee booda, ishee waliin jaalalaan jiraachuuf murteesse.

Seenaan armaan olii kun seenaa fireemii kitaabichaati. Seenaa kana irratti hundaa’uun seenaa 1001 kitaabicha keessatti dhiyaate kan taphate Shahrzaad dha. Kanaafu, nuti dubbistoonni seenaawwan akka Shahriyaar ta’uun dubbifna. Kanaaf, Shahriyaar fi Shahrezad dhugumatti namoota addunyaa kana irra jiran ta’uu isaanii ragaan hin jiru. Haa ta’u malee, namoonni addunyaa kanaa “Shahrzad” dha. Giiftii Flaw hin qabne kan jedhamu. Seenaa isheen himte hunda ni beeka.

Afendii Mutteqii

Adoolessa 20/2014

©Afendii Muttaqii, Adoolessa 2022