Ambar,ambar jechuun jecha afaan ingliffaa irra fudhatame tahee namber jechuudha, haa tahuu malee ambarri mana hidhaa kheysa isa tokko.
Tan ambaraa rabbumatti dhiisu kheysaafu nama oromoo haalli isaan itti nama oromoo itti hidhan adda ambaroota birotirra.
Ambarri lakk.1 kan nama Oromoo qofa itti hidhan haalli isaa himuun nama rakkisa, hatahuu garuu numaan hima waaniin arkee jiruuf ummatatti ibsuf haqa hin dhoysu.
Tokkoffan manni sun waan qulqullina ja’an hin bekhu
lammaffan namni mana sun seennan dura salaamtaan nagayaa dhungoo miila irraa si jalqabdi injiree irra
Sadaffaan yaa oowwa yaa haqisa yaa ajaa sigaarati yaa heddumina namaati mee dhiisi
Afraffaa bakka gad ciiftu laallatta bakki gad ciiftu namni akka biyye akka mixii wal kheeysa gad dhiifameeti, khaan asii achi ciisa khaan achii as ciisa tana mee dhiisi
Shanaffa hirriibaaf gad ciisu feeta eysa hirriibni jira namni laaqame khun asii qufa’a si duraa khaan achii haqisa si duraa khuun si duuba funyaani dhiiga tufaa khaaniis si cinaa furrii fuuf ja’aa hirriibni eysa jira
Tana rabbiin haa murteysuu tan arabni nama godhu haqni ilma namaa kan rabbiin namaaf guutu khenne ittiin dhalatu nama saamani.
hidhamtee humaa rakkon qabu manni hidhaa dhiiraaf jaarame nama badii hojateef hojatame yoo jenne dhuga ni taha garuu biyya arabatti manni hidhaa nama gagariif ykn nama badii hin hojataniif manni hidhaa tolfama.
Haatahu rakkoo miti tan tanarra hamtuu namni hidhaa yoo seene maaliif akka seenu ni qoratama mana murti geysan murti itti khennan arabni garuu tana hin bekhu akka nama hoolaykn beyladaa qaluuf mooraa naqanii itti si laalan namni si dubbisu hin jiru namni eysa dhufte maaliif dhufte siin je’u hin jiru si ol darban achumatti tortoruu akka nama dirree waraanaa irraa qabani fidanitti. tana enyu nuuf arka rabbi malee ummanni oromoo marti rakkoo tana hubachuu qaba.
