“Amaaraatu gubbaa dhufee uffata waahinqabanii qoola xiqaa rifeensaa,
nuti qawwee hin qabnu yoo nurraa gale – galee, yokaan dhiira teenya buunee afaan bineensaa” “Abookaroon ganda isaati, Gondar miraasa isaati,
nu kufnee lafa geenyee dhiira teenya ol qabaan gama isaati”
Tana keeysa akkaataa Oromoon keeysa jirtuus, gadi aantummaa, gadi galummaafiieenymmaa ifiitiin kan qaanfatu tahuudha arge. Haala soda fii ifitti qaanfachuu kanOromoo keeysaa calaqqisu Hararitti xinxalee yo laalu, Oromoo afaan ifii dubbachuu sodaatu yokii qaanfatu argee, hedduu irraa dhibame.
Garuu irraa dhibamee cal’isuu mannaa dargaggeeyyii Oromoo walitti qabeemarihatee, afaan Oromoo tiyaatira, diraamaa, wallee fii walaloodhaan olkaasuurratti waliif galanii, gaafa iidaa faa mana sinimaa Hararitti agarsiisa ummata gammachiisegeggeeysan. Soossohinsi barattoota Oromoo kunii bara 1962 tti ture. “Soossohinsakana keeysa Mohammed Hassan faan ni jiraa mee dhaqaa gaafadhaa.”
Bara 1964tti qonnaa si’anaa jalqabuuf qalaada afur bitatee, traakatara garii bitatee, garii kireeyfatee Asabootitti gale. Asabootitti Aadaa Oomoo, heera, seeraa fi sirnaRaabaa Doorii kani Oromoon durattii itti walbulchitu bal’inaan manguddoo warra isaduraa jiraattoota achiirraa barate. Nannoon Asaboot wanni beekkamtuun lola diinnangara garaa ifirraa ittisuudhaani. Naannoo Asabootitti, yeroo garii Affariitu Oromotti duula, yeroo biraa Iissaatu Oromotti duula ture. Hoggayyu dargaggeeyyiin Oromoon Asabat sassaabatee jiraata ture. Lola keeysatti, qooda dargaggeeyyii, shamarranii, dubartiifii manguddoo hamma tokko barachuun achirraahi. Hunda caalaa namniJaarraan fakkii irraa fudhate nama maqaan isaa Habiib Daalachaa (Habiib Assaboot)ja’amu kan naannoo Odaa Jigaati.
Gaafa san Nafxanyoonni lafa naannoo Asaboot Qalaadaa fi Gultiitti maqaamoggasanii lafa hiratanii, lakkuma laftu Asaboota Nafxanyootaaf hiramteedhumtuun suuta-suutaan hamma Odaa Jigaa gayan. Qubsumti Haamid DaalachaaOda Jigaati. Amma gaa, nafxanyoonni lafa Odaa Jigaatiis saamuu jalqaban. Haalakana diddaadha Habiib ka’ee, Nafxanyoota kana keeysaa tokko isaa kophaa deemuarkatee, jirmaan dhawee qawwee Dimotfoor tokko harakaa laqaaqqate.
Achiin boodas Habiib ilma Bulchaa naannoo sanii rasaasaan dhawee qawweelammadaa arkate. Haala kanarraa, nafxanyoonni baaraganii, Goojjaamirraa namabiiflee (Tokkaashii) yaammatanii Habiib alooluu jalqaban. Habiibis bosona gala ture. Garuu, yeroo garii ganda naannoo san jiru dhaqeeti nyaata irraa fudhachaa ture. Gaara Keeysatti joollee beeyladaa tiysitullee arkee waliin taphachaatuma ture.
Diinni yo dhufe ganda dararuuf akka jiraatuu waani hubateef, warra nyaata kennuf fii joollee loon tiysitu hundaan, “yo Amaarri na barbaada dhufe, Aabbo Habiib bakkaakanaati jira ja’aa, bakkaan ani jirutti as qaceelchaa ja’aan.” Ummanni gandaatii fii joolleen loon tiysituus qaceelfama Habiib fudhatanii gaafa Amaarri dhufe lafa Habiib jiru agarsiisaa turan. Nafxanyoonni garuu bakka Habiib jiru tanarraa fagaachuudhafilatan ture. Kana; gaafa Gojjamirraa namicha biiflee baanan san fidatan, gara Habiib
jirutti laga keeysa gadi qaceelchan. Habiib namicha biiflee kanaas laga keeysaa baalasossoosee, dhagaalee gubbaarraa fonqolchee gadi bororsee, guutumattuu laga keeysataphachiisee, boodarratti duubaan dhufee gateetirra ejjetee, galaafatee qawweesadaffaa harkaa boojihate. Dhumarratti Habiib taRabbiitiini du’e. Hojii Habiib tanarraawanni Jaarraan baratees, “yo namni tokkichi Habiib tana hunda godhe, laata naamni 100 kan akka isaa yo baratee, jaaramee hidhate, sirna gabrummaa kana girgireeysee, shoorarkeeysuufii, booda inumaa fonqolchuun ni danyamaa mitii”jechuudha ture
Ummataan walfudhachuun Jaarraatiis baruma 1964tti ture. Barri dheengaddaa (1963)oomishni midhaanii hin tollee, midhaan qaalii ture. barana (1964) garuu oomishni tolee quufa ture; midhaan heddu rakishe. Jaal Jaarraan rakishummaa midhaanii argeeummata keeysa deemee, “waan isin barbaachisu malee midhaan keeysaan if duraa hingurgurinaa” jechuu gara hogganoota Oromoo kan naannoo Asabootiin ummatabarsiise. Dhugumaa, yeroo gabaabaa booda, midhaan qaalawee, ummanni naannoo sanii gatii guddaan midhaan isaanii gurguratan. Gorsi Jaarraa qalbii ummataa waanifudhateef, manguddoon biyyaa itti dhayxee Amaaraafuu xalayaa durbaa nuun ja’aniiinuma darbinaa, amma ammoo siifi darbuu barbaanna ja’anii akka paarlamaa seenuuf gaafatan. Taraa duraa paarlamaa seenullee dhiisullee waan faaydaa hin qabne tahuuitti himee didee ture. Garuu boodarratti, fedhii manguddoo fudhatee sakattaafii ololabarbaachisu geggeeysuu jalqabe. Gaafa xalayaa filannoo darbuun geeye garuu, waajiraatoonni mootummaa mana hidhaatti isa darban. Yaadni Habashootaa naannoo sanitti tigrichi tokko akka filamu karaa tolchuudha ture. Tahullee, ummanni akkumawaan Jaarraan hinhidhaminii, akkuma waani bilisa tahee jirutti isa heerraganii xalayaafilannoo harka guddaa
darbaniif. Harki guddaan isaaf darbamuus, akka filameetti namni maqaan labsameTigricha jarri
Habashaa durumaanuu fedhan sani ture. Eega filannoon dabarte booda waasiidhaan gadi lakkisanillee, maqaa “Kubur Nakkaa”dhaan lammada yakkuuf (wanjaluuf) akkadeeman hubatee,” haa na irranfatanii” je’ee Asabootirraa gara Mi’eeysoo duraagodaane.
Mi’eeysotti namittii takka tan “jaarsa keetiitu shiftaa dhoyse” ja’anii jaarsa isii duraahidhan, tan boochutti dhufe. “Aaddee maal taate?” jennaan, jaarsa kiyya gandaafuudhanii hidhanii, amma hoggaan laaluuf boolisa dhaqu,”jaarsi kee if fanniseeti du’e” naan ja’an jatteen. Maqaa jaarsa isii irraa fuudhtee pooliis xaabiyaa dhaqe.Poolis xaabiyarraa wanni hubate, jaarsa isii Jamaal Sheekaa shiftaa nyaachfta jachuun hidhanii halkan hidhamtoota kaan biraa fuudhanii, osoo tumanuu harkatti du’uu hubate. Haala kana arkeeti poolisa Awaajjaa Erar dhaqee shaamballii ajajaa poolisaMi’eeysoo kasasee, xalayaa “maazajaa” (naaf haa dhihaatu jattu) shaambalticha ajajaapoolisiitti fide. Xalayaa fuudhee shaambaltichatti geeysinaan, deebisaanShaambaltichaaa “Aante Gaallaa Aasalachahaalhu” tan jettu ture. Jaarraaniis,asirratti abdii osoo hinkutatin, Harar dhaqee, xalayaa biraa tan “Tagaffoo Yiqrab”(angoon irraa galafamee haa naaf dhihaatu) jettu shambaltichatti fide. DeebisaanShaabmbalitichaa ammallee Aasalachahaallahu ture. Yeroo tana abdii kutatee, namittii bira dhaqee haala kana namittitti himee sabbarsiisee, ka’ee gara Ciroo qaceele.
