Onkololeessa 31, 2016
Abbaa Urjii tiin:
Suuraa barruu tanatti haqaaramte
daawwadhee quufuun dadhabe.
Yaroon laalu mara imimmaan tu
ija na guuta. Imimman kuniis kan
gammachuu fii gaddaan walitti
makame. Burqaan gammachuu
tiyyaa fedhii fii murannoo
ummanni Oromiyaa bilisummaa
isaanii tiif horan suuricharraa
hubachuu dha. Iddoo basaasotaan
dhunfatamte, tan waraanaan
marfamtetti, dhiibbaa sodachisuuf
irratti godhamte hunda injifatanii,
haala mul’atu kanaan harka
qullaa, fuullee du’aa dura dhaabbatanii, “bilisummaa barbaanna!” jachuun onnee onnee olii
qabaachuu dha. Tana arkuu tu imimmaan gammachuu ija keeysaa na yaasa. Ija imimmaan
gammachuu yaaftu tana keeysaan Sheekh Maammad Nuuroo Bayaan tu natti mul’ata. Sheekhni
walakkaa bara 1977-a, qabsoo bilisummaa Oromoo gargaarta ja’amee, qabamee, ganda isaa, Ija
Bunaa, kan Aanaa Baddannoo naannoo Tortora Qallaa jirurraa fuudhamee, magaalaa Moojoo ol
iddoo Funyaan Muxii ja’amtu geeyfame. Achitti, ajjeechaa isaa akka daawwataniif ummata
walitti qabaniif dhaamsa sheenaa akka dabarfatu namichi isa ajjeesuuf deemu, bakka bu’aan
Hizb-dirijjitii Dargii, Radi’eet, gaafate. Sheekhni carraa arkate tanatti dhimma bahuun ummata
naannoo sanii, kan,
“Sheekh Nuuroo Waliyyii, daqqabaa takkattii
Maashoo Rassuulli deemmatuun harkattii,”
je’ee isa faarsu dura dhaabbatee, “Yaa ummatoo! Ka’aa! Onnadhaa! Du’a sodaa nama akka
keessanii-tiif hin gabroominaa. Namni du’a sodaatu Rabbi hin sodaatu. Namni mirga lammii fii
maatii isaa tiif odoo loluu du’u shahiida (wareegama). Abbaa Jannataa ti. Kan lammii fii maatii
isatti odoo diinni roorrisuu calisu, ammoo, booddeen isaa Azaaba.” Je’ee, faallaa fedhii Radi’eet
haasawuun, sodaa malee, qoma isaa qawweef kenne.
Sheekni wareegama isaa tiif nama xiqqollee sheenawee miti. Gama isaa tiin nama waan
ummataan je’e hujirra oolchaa bahe. Darasoota dhibbootaan lakkaawaman kanneen Fiq’hii fii
Tafsiira (seera amantii Islaamaa fii hiikkaa Qur’aanaa) barachuuf bira dhufan nama dammaysaa
ture. San biraan, gaafa Xaaliyaan mootummaa Habashaa fonqolchee biyya teenya qabate,
“Xaaliyaaniin dhufee, Jaanooy siree gadhiisee
Akkanaaf hin taa’u, Nafxanyaan muuxa baasee”
jachuun, Nafxaynoonni Xaaliyaaniin lollaa ja’anii duubbee Gaara Mul’ataa keeysa daddeemaa,
roorroo ummata keenyarraan gayaa turan seenaaf galmeeyse. Gaafa Ingiliz Xaaliyaan biyyaa
baasee Hayle Sillaasee baqarraa fidees,
“Ingiliziin dhufee, Mosoloonii buqqaasee
Osoo sabni jiruu, Haylee siree-rratti deebise,”
jachuun mootummaa Ingiliz tan bulchiinsa gabrummaa Habashaa aangorratti deebifte nama
balaaleeyfate. Sheekni, dura dhaabbii sirna gabrumaa tan haala kanaan ibsaa ture malees,
akkuma shakkametti, gaafa Jaarraa Abbaa Gadaa qawwee takkaan naannoo isaanii dhufe, rashii
lamaa fii Dubaay shaniin nama badhaase. San biratti, qabsoo bilisummaa qacalee qabeenya,
yaada, ogummaa fii ilmaan isaa tiin hidda naqachiise. Kanaa fiin ija imimmaan guutteen
kaa’immna kana keeysaan Sheekha mil’adha.
Haalli imimmaan gaddaa tiin ija na guutu, yaaddoo haala kaa’imman kuni yaroo ammaatti keeysa
jirani. Warra suuraarraa akka gaaritti mul’atan keeysaa, laata kanneen guyyaa san wareegaman
jiruu? Gurbaan fuula-duraa, kan wayaa aadaa uffate; shamarreen hundarraa ol hiixattee, sanacha
dumuceeysitee, tan haala qalbii nama fuudhuun onnattee onnachiiftu hoo numa jirtii? Yo
gaaga’ama gaafasii keeysaa lubbuun baate, arra hoo haala akkam keeysa jirti? Laata mana hidhaa
jiraatinnaa? Je’een if gaafadha. Garuu, gurbaa fii shamarree, akkasumatti ammalee, warra dura
dhaabbatan, kanneen walakkaa fii booda jaajjan, warra suuraarratti mul’atanii fii hin mul’anne,
kaa’imman miliyoona lamaa ol, kanneen sab-boonummaan achitti walitti fidde, fuula tokkoo
isaanii irraa xiqqollee sodaan mul’achaa hin jiru. Wanni irraa mul’atu murannoo bilisummaaf
qabanii fii qophii isiif wareegamuu ti. Kana hubachuun, duuba, gadda kiyya gammachutti
deebisa. Yaroo tana, isaan keeysaan qabsaawota akka Magarsaa Roobaa (Abdii Habiib), Dachaas
Galmoo, Guulaa (Jamaal Muussaa) fii qabsaawonni waliin turan natti mul’atan.
Magarsaa fii Dachaas ji’a Abraashaa (Muddee) tan bara 1976-a keeysa, toora barcaa, odoo Aanaa
Oborraa naannoo Laga Gabaa keeysa qaxxaamuranuu Tiiysitee toora sanii tiin walitti dhufan.
Qabsaawonni, jara agarraan dafanii achii fagaachuuf raaree keeysa faana fuudhan. Tiiysitoonni
ammoo, qabsaawota hidhannoon deeman agarraan hiikachiisuuf, dirmachuu lallabaachaa, faana
sossoohan. Yaroo tana, Qotee Buloonni iyya dirmachuu dhagayan, lallabbii bowwaasaa, ooyrota
hunda keeysaa gama qabsaawotaa yaa’anii, duraa fii duubaan marsan. Magarsaa fii Dachaas
haala warra sardaa jaru jalaa bahuu hin dandeenyerra gayuu hubannaan, warra mancaa fii uleen
hidhannoo hiikkachiisuuf itti deeman qawwee qabaniin ifirraa ittisuu fii arihuu osoo dandayanuu,
“warra bilisummaa isaanii tiif manaa baane hin galaafannu” ja’anii boombii ifitti dhoosuun if
wareegan. Odoo olee hin bulin, ummanni naannoo sanii, haala qabsaawonni mudatan irraa
haalaan gaddan. Gadda isaanitti dhagayame, kaayoo qabsaawonni manaa bahaniif hordofuun
irbuu seenan. Akkasiin, gaafasirraa kaasee, qabsoon bilisummaa tii fii naannoon san walitti
firooman.
Akkasumatti ammallee, dhuma bara 1977-a, magaalaa Watarii ol iddoo Gola ja’amututti,
gaaga’ama fakkaataa tu qabsaawota biraarra gaye. Gaafana, meeshaa waraanaa Dirree Qabsoo
tan Maayaa Qalloo irraa gama Raammis dabarsuuf, qabsaawota imaltuurra jiran tu Tiiysitee
waldaya naannoo sanii tiin walitti bahe. Qabsaawonni hidhannoo jara ittiin injifatan odoo ifirraa
qabanuu, amrii warra qawwee Chikooziin isaan doorsisaniif oggolanii, amanarraa dhaabbatan.
San booda, eenyummaa fii haala isaanii keeysa ibsaniifii hayyama imatuu isaaniitti deebi’uu
gaafatan. Tiiysitoonni gandaa garuu, yaada qabsaawotaa fudhachuu didan. Warri muuxannoo
lolaa hin qabne, kanneen qawwee shan nyaattu hidhatan, qabsaawota kilaashinkoov, baazuuqaa
fii boombii adda-addaa tiin deemmataniin, “hiikkachuu qabdan,” ja’an. Qabsaawonni ifii du’uu
fii jara ajjeesuu keessaa tokko filachuu dirqaman. Tan lubbuu isaanii baayyee hin yaachifne. Kan
isaan rakke, miya hidhannoo kan deemaniini. Miya wareegama qaaliin argame waan taheef irraa
obsuu dadhaban. Isaanii yaaddoo tanaan rakkachaa jiru, Tiiysitoonni dhukaasa itti banan. Yaroo
tana, Guulaa (Jamaal Muussaa), Aammad Yuuyyee, Maammad Aammad, Caalaa Aammad,
Muummee Umar, Maammad Jibroo fii Eliyaas Wayyaal, ummata keenyatti qaataa hin harkifnuu
murteeffatanii, harka isaanii tiin if galaafatan. Seenaan haala kanaa dheertuu taatullee,
gabaabinatti, murtiin qabsaawonni fudhatan akkuma tan Magarsaa faatti seena-qabeeysa taate.
Odoo hedduu hin turin, Tiiysitoota qabsaawotatti dhukaasa banan keeysaa baayyeen isaanii,
kaayoo isaan manaa bahaniif if dura oofuuf murteeyfatanii gama Dirree Qabsoo yaa’an. Miyni
qabsaawonni rakkatanii fiis, haa dhibaawu malee, Dargii jalaa dhooyfamee, akka jirutti, iddoo
karoorfameef geeyfame. Duuba, daawwiin suuraa, yaroo garii, kaa’immaniin arku mara
Magarsaa, Dachaas, Guulaa fii Jaallan waliin turan natti fakkeeysee imimmaan gammachuu tiin
na hudha.
Ummata, haala armaa olii kanatti, miliyoonaan bahee sirna gabrummaa jalatti hin bullu ja’u
kana, Wayyaaneen, humna waraanaa tiin if jalatti bulchuuf tattaafachaa jirti. Wanti hawaasa
biyya sanii keessatti jibirii; tan lafa Oromiyaa keeysatti baayyinni qubaan lakkaawamu; “Ani
Aangoo Dhabuurra Ummanni Oromiyaa Haa Dhabaman!” murteeyfattee jirti. Haala kanaa fiis,
ummata Oromiyaa ijaa-gurra adunyaarraa uggurtee, kumaatamaan ajjeesaa, madeeysaa, mana
hidhaa keessatti araraasaa jirti. Ummata akka suuraarraa arkamutti bilisummaaf muratan, irree
waraanaa tiin if jalatti bulchuuf ijibbaata godhuun taqayyurummaa daangaa hin qabne. Ummata
akkanatti mirga isaa tiif anaannatan, waraana isii kan akkaa-gara hin qabnee mitii, kan adunyaa
maraa tiin galii isaanii irraa hanqisuun hin dandayamu. Kana beekuu dhabuun Wayyaanee,
seenaa adunyaarraa odoo hin taane kanuma Dargii irraa huu wahuu baruu dhaba isii agarsiisa.
Irree waraanaa tiin Faransaayiin – qabsaawota Algeeriyaa; Israa’el – sab-boonota Falasxiin;
Ameerikaan – murattoota Afgaanistaan jilbiiffachiisuu hin dandeenye. Haaluma kanaa waliin,
wanni Wayyaaneen hubachuu dadhabde, bara 25-if aangorra turuu kan dandeeyse, qaruutummaa
fii jabina waraana isii tiin odoo hin taane, humna isii dura dhaabbatu qabaachuu dhaba qofarraa
tahuu dha.
Ee! Kan dhagayuu tu hanqate malee, Wayyaaneen, gaafa angoorratti baaterraa jalqabee, tolaan
akka irraa hin buune himuurraa takka if hin qusanne. Haala kanaa fiis, Tigroota generaalummaa
muudachaa, raayyaa leenjifachaa, miya waraanaa kuusachaa baate. San birattiis, ummatoota
ibiddaa fii citaa walitti godhaa, caasaa basaasummaa tii fii tokko-shanee tiin hawaasa tooyachaa
turte. Duuba, odoo isiin haala saniin barcuma aangoo tottolfattuu, ummanni Oromiyaa bahaa-
dhihaan, kaabaa-kibbaan xiqqaa fii guddaan itti fincilanii, yaroo gabaabduu keeysatti, hafuura itti
kutan. Anaannataa fii muraannoon akka suuraarraa mul’atuu, irree qabsoo hidhannootti
geeddaramee as bahuuf yaroo irraa hin fudhatu. Kaa’imman harka qullaa waraana diinaa dura
dhaabbachuuf onnee horan, yo hidhatan, waraana Wayyaanee kan kan Dargii daran hamileen
buute akkam akka godhan tilmaanuun nama hin dhibu. Garuu, akka haalli kuni hin taanee, diina,
ambaa fii lammii keeysaa hiis warri barbaadan heddu. Diina malees amba keeysa warri kana
fedhan jiraachuun nama hin dinqu. Ajaa’ibni guddaan, diina lolaan malee Oromiyaa keessaa hin
bahu ja’u, kan kanaa fiis xiqqaa fii guddaa halkanii-guyyaa ajjeesaa jiru, qabsoo hidhannoo tiin
dura dhaabbachuun biyyattii akka Suuriyaa fii Soomaaliyaa godha jachuun, kanneen qabsoo
hidhannoorraa lammii hamilee cabsuu barbaadan, arrallee, mooraa qabsoo keeysa jiraachuu dha.
Yaanni arra bifa armaa olii tiin dhihaate, ammaan duraas, haala adda-addaa tiin hujiirra oolee
jira. Bara 1991 dura, kumaatamni qabsoo bilisummaa tiif hidhatan yaada manaa bahaniif akka
hujiirra hin oolchine godhaman. San bira kutee, bara 1992 keeysa, akka beeyladaatti diinaaf
goorannootti naqaman. San boodaas, maqaa Jilaa tiin biyya Noorway magaalaa Bergenitti
“Exploring New Political Alternatives for the Oromo in Ethiopia” (Oromoota Xoophiyaa tiif
Kaayoo Siyaasaa Tan Qabaniin Addaa Soquu) bu’ura ja’uun, teeysumti faallaa qabsoo
bilisummaa gaggeeyfamte. Maqaa Jila kanaa tiin, summii mooraa qabsoo bilisummaa Oromiyaa
keessatti cunfamuuf yaalamte dooyaa internet, https://www.cmi.no/publications/file/3360-
exploring-new-political-alternatives-for-the-oromo.pdf irraa hubachuun ni dandyama. Ammallee,
dhiheenyuma kana, odoo fincilli amma kokkee diinaa hudhe kuni odoo hawaasa keessatti
bilchaachaa jiru, diinatti harka hiixachuun imalli karaa biyyaa taasifame, kan if-tuulummaa
Wayyaanee tiin fashale, ijibbaatuma qabsoo hidhannoo bilisummaa ummata Oromiyaa
laamsheysuuf godhame.
Duuba, arra, qabsoon bilisummaa ummata Oromiyaa shiroota armaa olitti ibsamanii fii kanneen
biroo tiis injifattee, sadarkaa if duuba hin deebine geeysee jirti. Akka olitti ibsametti,
barbaachisaan murannoo kaa’imman Oromiyaa keessaa danfaa jiru gama qabsoo hidhannoo
Riphee Loltummaatti jijjiiruu qofa. Qabsoon bifa saniin qindooyte; tan seenaa armaa olii irraa
baruun dogoggora fakkataarraa if hanqiftu; tan qabsaawota biyya keessaa tiin hoogganamtu,
Wayyaanee jilbiiffachiiftee, hawwii Sheekh Maammad Nuuroo, Magarsaa, Dachaas, Guulaa,
jaallan waliin turanii fii wareegamoota akka isaanii hujiirra oolchuuf yaroo irraa hin fuudhatu.
Oromiyaan ni bilisoomti!
abbaaurjii@gmail.com