Seerlugaa Afaan Oromoo
Oduu Haaraya

Seerlugaa Afaan Oromoo

Seera

( ) a-a + ni = ( )ni

( )a = matima sagalee gababduu(a) dhaan xumauramau.

a = “a”n xumurraa jirtu haqi.

+ ni = matim-mul’istuu “ni” itti maxxansi.

( ) ni = matiam matim-mul’istuu “ni” maxxanfate.

Fk

1.(Mana ) – (a) = man

Man + ni = manni

2. (Nama) – (a) + ni = namni

3. (Rooba) – (a) + ni = robni

Haaluma kanna gaa:-

Birsaga + ni = birsagni

Waaqa + ni = waaqni

Muka + ni = mukni

Hubaachiisa
Hoggaa dubbifamtoonni ’t’,’d’,n ykn ’x’n dubbifamtuu ’n’ waliin bifa kanatti aanuun walfaana hiriiran, haala sagaleen isaanii itti jijjiiramtuutu uumama.

tn, nn, dn nn ,xn, nn
fk  nn

Ummata + Ni  =  Ummattni, Ummanni

Galata + Ni = Galatni, Galanni

Kibxata + Ni = Kibxatni, Kibxanni

Tumaata + Ni = Tumaatn,Tumanni

Rukaata +Ni = Rukaatni, Rukanni

Dn nn

Areeda +  Ni = Areedni, Areenni

Araada + Ni = Arradni, Araanni

Gudeeda + Ni = Gudeedni, Gudeenni

Hooda + Ni = Hoodni, Hoonni

Haada + Ni = Haadni, Haanni

Boordoda + Ni = Bordodni, Bordonni

Buxuxa + Ni = buxuxni, Buxunni

Huxuxa + Ni = Huxuxni, Huxunni

Gosa galoommiin (firommiin) gara sagalee dubbifamtuu afoo jirtutti godhamu, firoommi garduubee (regressive assmilation) jedhama.

Fk

Namani namaaf hin hille, namaf hin hadoonne fii hin tolle namaamiti.
Ummanni keenya , ummata bal’aadha.
Areenni haadame, hoggaa filutti ka’an nama nyanyaata.
Mukni shidamu ykn boeeffamu, qoraan jedhama.
Hantuunni maalif adurree jibba?
Bordonni horofa guddaadha; kan yoo itti seenan qabee nama hambisu jechuudha.
Haanni algeerra tolafamu jabeenya qaba.

Matimoonni birsaga maaheeysarratti sagalee”la” ykn “ra” qabaniis, haala kophaati qaban. Matim-mul’istuun matimoota akkasiirratti maxxantuu “ni” n sagalee ifii lagatteeti gara sagalee dubbifamtuu ollaa sii jirtutti firoomti.

Fk la + ni = ll

Baala + Ni =  Baalli
Duula + Ni = Duulli
Miila + Ni = Miilli
Galgala + Ni = Galgalli
Balbala + Ni = Balballi
Daggala + Ni = Daggalli

Fk Ra + ni = rri
Bara +  Ni = Barri
Qara + Ni = Qarrii
Gaara + Ni =Gaarri
Daara + Ni = Daarri
Hijaara +Ni = Hijaarri
Hafuura + Ni = Hafuurri

Jechoonni sagalee “aya” ykn “awa” jedhamuun xumuraman, matim-mul’isuu “ni” jedhamtu maxxanfatan. Matimni haala kanaan uumamu ammoo, godinoota gara garaa keessatti bifa addaatiin sagleeffama.

Fak Aya + ni = ayni

Nagaya +  Ni =  Nagayni
Waldaya  + Ni = Waldayni
Oolmaya + Ni = Oolmayni
Jaarmaya + Ni = Jaarmayni
Haaraya + Ni = Haarani ….. kkf

Fak aya + ni = eenyi

Nagaya + Ni = Nageenyi
Waldaya + Ni = Waldeenyi
Oolmaya + Ni = Oolmeenyi
Haaraya + Ni = Haareenyi…kkf

ykn ooyni ykn oofni
Aawa + ni = aawni
Kurfaaw +Ni= Kurfaawni
Kurfaaw + Ni = Kurfooyni
Kurfaaw +Ni  = kurfoofni

About bilisummaa

Yaa rabbii ilmaan Oromoo haqa garsiisi warra haqa isaa ka dhabe karaa haqaatii fii gootummaan ifirratti falmatee deeffatu godhi!! Baha, Dhiha, Kaabaa fii kibbatti sagalee keenya tokko nuuf taasisi yaa waaqa!!

Check Also

qubee jalqabaa Copia di NXPowerLite

Galmee jechoota Afaan Oromoo

Kaayyoon qophii kanaa Afaan Oromoo gabbisuu, dagaaysuu/dagaagsuu fii guddisuudha. Afaan kana waalteessuudha. Oromiyaan bal’oodha, akkuma …