SEENAA GABAABDUU ALII BIRRAA (1948 – 2022) | Bilisummaa Online
Oduu Haaraya

SEENAA GABAABDUU ALII BIRRAA (1948 – 2022)

Sadaasa. 06, 2022

Abbaa Urjii tiin:

Umama isiirraa kaasee Xoophiyaa kan jaare, diinarra ittisee fii adunyatti beeysise Oromoota. Warra jaarinsa isii tiif utubaa tahaniif Goobana Daacee fii Qusee Diinagdee; kanneen diinarraa ittisaniif kanneen akka Balaay Zallaqaa Qilxuu; warra adunyatti beeysisaniif Abdiisaa Aagaa, Ababaa Biqilaa, Faaxumaa Roobaa biratti kumaatama maqaa dhawuun ni gaya.

Haala olii biratti afaanii fii aadaa Amaaraa, kan maqaa Xoophiyaa golgate, lubbuu itti godhuu fii guddisuu keeysatti qoonni Oromootaa Amaarotaa oli. Fakkeenya kanaa tiif Xaggaayee Gabre-medhin, Xilaahun Gassese, Buzinesh Baqqalaa fii Oromoota baayyee tu lakkaawama.

Warri armaa olii kuni, beekaa ykn wallaalaan, ifii dabanii ykn dogoggoranii, lammii Oromoo waanjoo diinaa jalatti galchuu bira dabranii maalummaa fii eenyummaa isaa mulqee tan Amaaraa akka fudhatu, of ganee isaan akka tahu, godhamuu keessatti gumaachi isaanii guddaa dha.

ali birraa2

Ee! Namoonni aangoo fii dantaa waa-xiqqoon fedhii lammii isaanii gananii fii gurguran hawaasa hunda keeysatti rakisha. Qaaliin, warra aangoon, horiin, sadoo fii qananiin, dantaa lammii isaaniitti duuyda gara hin-galchine. Haala kanaan, bu’ura Oromummaa kan tahe, afaanii fii aadaa Oromoo dhabamsiisuuf ijibbaata diinni godhaa ture hoongeeysuu keeysatti namni wal’aansoo seena-qabeeysa godheen, afaan Oromoo du’a diinni hawweef jalaa bahee sadarkaa arra irra gaye heluu keessatti gumaacha hundaa olii qabu Alii Birraa ti.

Alii Birraa abbaa isaa Mahammad Muussaa fii haadha isaa Faaxumaa Alii-rraa, Xaaliyaanii biyya teenya keeysaa bahee bara torbaa, Caamsa 26, bara 1948 magaalaa Dirree Dhawaa, Ganda Kaabaa kan gaara Ganda Qoree duubaan jiru jalatti arkamu-tti nama dhalate.

Mahammadii fii Faaxuma wal fuudhanii bara shanitti, Alii dhalatee amata sadihii, wajji jiraachuu dadhabanii adda deeman. Yaroo tana abbaan Alitti waan cicheef Faaxuma odoo hin jaalanne ilma isii abbatti dhiiftee, Ejersa Gooroo, biyya itti dhalattee guddattetti, deebite. Haalli kuni, Ali, abbaa malee haadha dhablee godhe. Haatahu malee Rabbi adaadaan isaa Maryam Muussaa (Aboonyi), obboleeytii abbaa, bakka haadhaa buuseef.

Abbaan Alii, Mahammad nama ogummaa hujii harkaa tiin beekkame. Hujii tanaan nama Sharikaa Baaburaa-tti mindaawe. San biratti, koontiraata hujii tan boombaa bishaanii manneeniif naquu fii, bakka caphe tolchuu tiin bulchiinsa magaalaa Dirree Dhawaa waliin qabuun nama jiraatu. Haala kanaan, ilma isaa, tokkicha, Ali, aayyadaa malee guddisuu murteeyfate.

Ali, akka umrii barnootaa gayeen, mana barnoota amantii Islaamaa kan maqaa Madrasa Jadiidaa-tti beekkamu, kan Ganda Laga-Harree-tti karaa oliin arkamutti galmeeffame. Achitti hamma hulaa shanii eega barate booda, mana barnootaa gaafasitti maqaa Lu’ul Makoonnin qabaachaa ture, kan Gaziiraa keessatti arkamu geeyfamee, hulaa jahaffaa xumure. San booda, Ali fedhii gama kanaan barnoota itti fufu dhabuu waan hubateef, abbaan, madrasaa Arabii Ustaad Gubee kan gaara Ganda Qabri-Joollee gubbaa naqe.

Ali barnoota Madrasaa Ustaad Gebeetti kennamu yaroo gabaabduu keessatti fixee, achumatti, barsiisummaa mindaawee Ustaad Ali moggaafame. Isaa haala kana keeysa jiru, sossoohinsi Afran Qalloo kan guddina afaanii fii aadaa Oromoo tiif bu’ura tahuuf jiraatu Dirree Dhawaa keessatti jalqabe.

Kan sossooha kanaaf sababa tahe, aruuza ilma Ugaazaa kan jalqaba bara 1961 keeysa godhame. Gaafana wallisoota wallee afaan adda-addaa tiin afeeramtootaa booharsaa turaniin, Rabbi rahmata haa godhuu fii, Abdullahii Girichoo, “mee wallee afaan keenyaa tiis, takkallee taatu, nu dhageeysisaa khaa!” je’e. Wallisoota keessaa kan gaaffii Abdullaahii tiif deebisaa kennu dhabnaan, Rabbi Jannataan haa qanani’uu, Hassan Umar Tarree, sagalee ol kaateen, gaaffii Abdullaahii warra dooyaa-rra jiraniif irra deebi’e. Gaaffiin lamada itti darbatamnaan, kan miya muuziqaa dhawaa ture tokko, “meeshaan muuziqaa afaan Qottuu hin beeytuu. Yo ittiin dhawan ni cabxi,” deebisaa jattu kenne. Deebisaan kennamte, qaanqee dallansuu fuula Abdullaahii Girichoo, Hassan Umarii fii dargaggoota dura facaaftee, sharaa bashannana aruuzaa tiif dhaabbatte shororkaan weerarte.

Dubbiin gurbaan mana aruuzaatti afaan Oromoo laalchisee darbate, sharaa aruuzaa keeysa qofatti hin dhaabbanne. Hawaasa Oromoo naannoo sanii, keessaa huu, manguddoota, haalaan onnachiifte. Odoo hin turin, horii walitti baasanii, miya muuziqaa ammayyaa bitanii, dargaggoota fedhii wallisuu qaban harka kaayan. Gochi isaanii kun, Hagayya 05, bara 1961, Hawwisoo Afran Qalloo tan maqaa Urjii Bakkalchaa tiin beekkamuuf jiraattu dhal’che.

Miseensoonni Urjii Bakkalchaa kanneen harmoonikaa afuufuun rakkisaa ture, yaroo gabaabduu keessatti, miyoota muuziqaa bitameefiin wal fudhatanii, Bitooteessa 08, bara 1962, ayyaana Iida Ramadaanaa kan Hijraa 1381, dooyaa galma bulchiinsa magaalaa Dirree Dhawaa-tti ol bahanii hawaasa seenaa daawwatamtee hin quufamne badhaasan. Achumaan, dargaggoota magaalatti maraan,

“Ilmaan Afran Qalloo maalif tatteeysanii

Dardara alagaa if cinatti hin-gartanii

Afaan isaanii-tiin kunoo wal faarsanii

Dubarran teenya tan karaa yaatu-lleen

Wanni wallisan bar tan jaraa ti walleen,” jechuun wal’aansoo aadaa fii afaan isaanii guddisuu-tti yaaman.

Akki kuni, magaalaa Dirree Dhawaa, Urjii Bakkalchaa biratti hawwisoo Biiftuu Ganamaa, Hiriyaa Jaalalaa, Maskoob, Arsalee fii Suuqal Ilaaq badhaase. Dargaggoota malees, shamarran maqaa Azeeba Timiraa, Biqilee fii Eeynabeen gurmeeysee, akkuma dhiiraatti dooyaa agarsiisaa gubbatti baase.

Dargaggoota yaamicha Urjii Bakkalchaa jalaa oowwatanii guddina aadaa fii afaan isaaniitti bobbahan keeysaa tokko Alii Birraa ti. Aliin nama joollummaan wallee fii wallisuu akkaan jaalatu. Kanarraa kan ka’e, mana barnootaa keessatti faaruulee yaroo adda-addaatti barattootaan dhihaatan irraa qooda fudhachaa ture. Sanii tu umrii bara kudha afuritti, hawwisoo Hiriyaa Jaalalaa tiif isa qaadhimsiise.

Ali, hawwisoo Hiriyaa Jaalalaa tan kaa’imman umriin warra Urjii Bakkalchaa tii gadiitti makamee odoo xiqqollee hin turin, dandeeytii yadalee wallee baafachuu fii wallisuuf qabuun Urjii Bakkalchaa tiin fudhatamee, Iida Ramadaanaa kan Gurraandhala 25, bara 1963-i dooyaa gubbatti bahee, sagalee isaa bareedduu fii alalaasa miidhagaan walle,

“Birraa dhaa barihee,

Ililliin urgooytee

Dilee maaliin qabaa

Rabbii kiyya gooytee? jettu wallisuun, daawwattoota if wallaalchise. Warri galama keeysa turan, wallicha biis.. biis.. jechuun akka irra daddeebi’ee wallisuuf godhanillee dhagayanii quufuu dadhaban. Guyyaa san booda maqaan abbaa, Mahammad Muussaa, irraa hafee, Ali kan Birraa tahe.

Akkuma dooyaarratti beheen, Ali sagalee fii sossoohaan onnee hawaasaa keessa seene. Xiqqaa fii guddaan magaalatti isa bare. Dardarri yaroo waan barcaa dhaban, “Alii tu rakkateen,” maallaqaa fii waan biraa tiis warra dubrarraa funaannatu tahan. Baala-gaariin magaalattii Ali miilaan deemuu dhoorkite.

Alii Birraa, sossooha Afran Qalloo tii fii Hawwisoo Urjii Bakkalchaa tiif beenziila tahe.

“Hiriyaa wal-taate yaa Urjii Bakkalchaa

Si malee eeynummaa wallee akkaan tolchaa

Tapha afaan keenyaa sumaa tu xalilchaa

Kan dhufee caqase gammachuu galaalcha

Garaa ni hidhanii onneen hidhaa hin taatuu

Yaa Urjii Bakkalchaa tan bariisaa baatuu,” jchuun, hawaasni Oromoo Dirree Dhawaa malees, naannoo Baha Oromiyaa keessa, iddoo dhaqanii wallisan maratti jaalalaa fii kabajaa hawwisoo isaanii tiif qaban ibsan.

Hawwisoon Afran Qalloo afaan Oromoo biratti, kan Soomaalee, Arabaa fii Adaree wallisuun warra gaafa aruuza ilma Ugaazaa afaan Oromootti qoosan, saba Oromoo dabree kan isaanii keeysatti bilaash godhan. Walleelee isaanii tiin fedhii hawaasa naannoo sanii guutaa fii calaqqisaa waan dhufaniif aruuzni isaaniin alatti gatii dhabe.

Haala kana keeysa, ministeroonni Jabuutii kanneen boqonnaaf Dirree Dhawaa dhufan, isaanii wallisu arkanii, Jabuutii dhufanii hawaasa isaanii akka booharsanii fii, achumaanuu jabaabira isaanii sossooha afanii fii aadaatti kakaasaniif kara manguddoo tiin Hawwisoo Urjii Bakkalchaa afeeran.

Wallisoonni afaan Oromoo biyya alaatti afeeramuun, mootummaan Hayle sillaasee tan jijjiirama hawaasa Oromoo keessatti dhufaa jiru-rraa dallansuu qabduuf fudhatamuu dide. Saniif, wallisootaaf baasaboora daangaa itti qaxxaamuran kennuu didan.

Alii fii wallisoonni Urjii Bakkalchaa, garii, murtii bulchiinsa Amaaraa fudhachuu diduun, odoo abbootii fii manguddootaan hin marihatin, tokkoo-lamaan Jabuutii dhaqanii, baabura Jabuutii deemurra if kaayan. Bakka sakattaa malaan dabraa, wal-duraa-duuba Jabuutii seenanii, Birraa 24, bara 1965, afaan Oromoo dooyaa biyya alaa-rratti baasan. Wallee afaan Oromoo malees kan Arabaa, Soomaalee fii Affaአr muuziqaa ammayyaa fii sossoohinsa ajaa’ibaa tiin miidhagsanii wallisuun, saba isaanii boonsan.

Oduun wallisoonni Afran Qalloo magaalaa Jabuutiitti agarsiisa godhuu gurra mootummaa Amaaraa seenuuf yaroo irraa hin fuune. Jarri duraanuu sossoohicha ugguruu barbaadan, miseensota hawwisootaa adamanii hidhatti guuruu fii miya isaanii caccabsutti seenan. Ali gocha jaraa hoggaa dhagayee biyyatti deebi’uu dhabuu murteeffate. Garuu, fedhii abbaa, kan isa malee ilmoo biraa hin qabne, kan isaa jecha fuudha hanqatee, dura dhaabbachuu garaan waan hin dandayiniif dhuma bara 1965, akkuma dhufetti, karaa biyyaa qaceele. Hoggaa achi gayu, akkuma eegetti, ililliin odoo hin taane, hasbiin simatamee, harka hudduu duubatti hidhamee, Aawziin, mana hidhaa guddaa magaalaa Adaree, geeyfame. Hidhaa joollummaa tan ji’a jahaa booda, gunaa fii kadhaa cimtuun, Ali, hidhaa-rraa gadhiifamee, Dirree Dhawaatti deebi’e.

Gaafana, hawwisooleen Afran Qalloo takkalleen hin jiran. Meeshaaleen muuziqaa gariin duraa caccaphee, gariiniis saamamee jira. Waaheloonni waliin Jabuutii dhaqan, kanneen biyyatti deebi’uu didanii alatti hafan malees, gariin biyya dhiisanii Soomaaletti baqatanii jiran. Kanneen hafan ija-diimtuu ammaa-ammaa tiin waan lubbuun itti guraaramteef wallisuu dhiisanii jiru.

Abbaan Alii, ilmi isaa, kan joollummaan hidhaan araraafama mana barnootaatti deebi’ee jiruu akka sirreeyfatu ijibbaata godhullee, daandii barnootaatti deebisuu hin dandeenye. Ali gitaaraa fii walleen adda bahuu dide. Sossobaan dadhabnaan, haala kanarraa akka hafuuf iddoo amalli itti sirraawu (ጠባይ ማራሚያ) naa geeysi jechuun, Jamaal Haaji Aadma Iloo, kan gaafasitti miseensa Paarlamaa Xoophiyaa turetti, kenne.

Jamaal Haaji Aadam fedhii Mahammad Muussaa guutuuf ji’a Waxabajjii tan bara 1966 Alii Birraa if waliin fuudhee Finfinnee geeyse. Ali halkan mana Jamaal bu’ee borumtaa akka magaalaa laaluuf manaa gadi baheen, joollee Dirree Dhawaatti wal beekan arkee, achumaan achi tahee, manatti deebi’uu hanqate.

Alii waahellan malees gitaara arkatee isaa hiriyootaa waliin gondoota Finfinnee keeysa daddeemee taphatu, namni Koloneel Xaahir ja’amu kan Haati Warraa Oromoo, dhalataan Dirree Dhawaa fii miseensi garee Raayyaa Waardiyaa Mootichaa (ክቡር ዘበኛ) arkee, haalaan dinqifate. Xaahir akka fedhii Alii hubateen, isaa Finfinnee seenee ji’a sadihii, Hawwisoo Booharsituu Mootichaa, tan maqaa Kibuur Zabanyaa (ክቡር ዘበኛ) qabdutti, ji’a Birraa tan bara 1966, akka mindaawu godhe.

Hawwisoo Kibuur Zabanyaa keeysatti wallisoota akka Mahmuud Ahmad, Xilaahun Gassasaa fii Buzunesh Baqqalaa faa-tti hanga’ee arkamuuf Alirraa yaroo hin fuune. Wallee afaan Oromootti ykn akka gaafas ibsamutti tan afaan Qottuu-tti waliisaa tokkicha qoonqabii hin qabne tahe. Qophiin ayyaanotaa fii dhimmoota addaa-addaa tiif ammaa-amma qophooytu isa malee miidhagina tan hin qabne taate.

Walleeleen Alii miidhagina qabaatanillee, Ali haalaa fii amala Hawwisoo tiin wal fudhachuu dadhabe. Inni dura rakkoo itti fide yaroo shaakhalaa, Ali, jimaa qabatee ykn mallaa guuttatee kan arkamu tahuu isaa ti. Haala kanaaf Ali irra daddeebi’amee doorsifame. Odoo saniif rakkaatuu gaafa kaan dhibdee sanii olii tiin yakkame.

Badiin tan arkamte qophii hiraataa tan Hayle Sillaaseen keeysummaaf godherratti. Gaafana, akka Alii fii wallisoonni galgalicha booharsaan miidhaysuuf dooyaa qabataniin Mootichi keeysummaa isaa waliin galma seene. Yaroo tana, warri Alii waliin galma gubbaa jiran hundi bakka takka mudhii gaccabsanii lafa laalutti seenan. Ali garuu akkuma dhaabbatetti hafee mootichaa waliin ija keeysa wal daawwatan. Hoggaa kan ashkaroonni Mootichaa, kanneen hojjaan birbirsa gayan, Alii qallaa fii dhaabbata xiqqaa, rarraasanii achii-rraa deemaniin.

Dubbiin Alii rarraafamee galma keeysaa bahuu qofatti irraa hin oole. Hidhaa guyyaa muraasaa tan mana qorraa booda, Dhaddacha Raayyaa-tti dhihaatte.

Ajajaan baannanni (himanni) Alirratti dhihaate bira gaye, maalif Mootichaaf sujuuduu akka hanqate Ali gaafate.

Ali akka amantii isaatti (Islaamaatti) kan sujuudamuuf Rabbi qofa tahuu fii nama akka isaa tiif gadi godhachuun yakka tahuu Ajajaatti hime.

Ajajaan sujuuduu fiin hanqatee ammas “Mootichaan isa jattaa?” je’e Aliin.

“Mootichi nama meeqa?” Je’ee Ali Ajajichaan.

Ajajichi waan deebisu dhabee Ali, Koloneel Xaahir, kan hujiicha akka seenu gargaareetti erge. Xaahir, malli Ali haala akkanaa jalaa itti bahu, akka miseensa raayyaatti odoo hin taane siviiliitti if mindeeysuu tahuu itti gorse. Aliis gorsa Xaahir fudhatee mindoomina Kibur Zabanyaa waliin qabu jijjiire.

Haala kana keeysa qophii boohartii hawwisoon ajajoota raayyaa biyyaa tiif gootu takkarratti Ali rakkoo seene. Ali faa wallisuuf qophaawaa jiru Jeneraaltichi tokkoo haasawa dheereeyse. Yaroo tana Ali, kan barcaan manatti eeydu, obsa fixatee, sagalee ol kaasee, “Boo ni taphannaa, haasawa kee nurraa dhaabi!” je’e. Ali akkas jechuumaa fii rarraafamee deemamuun waluma-faana tahe.

Haala olii kanaan, uumamni Ali kan bashaashummaa, walbaa fii burraaqaa jiruu Hawwisoo tan naamusa malees, ukkaamamaa fii ajajaootaaf mataa gadi cabsachuu wal fudhachuu dide. Kanaaf, mindoomina waggaa sadihii booda, Ali, jaraan nagayatti je’ee biraa deeme.

Akka hujii Hawwisoo Kibur Zanenyaa gadhiiseen Ali, dardarri, umrii diiydamii lamaa, tin’isa waahela abbaa, Ibraahim Abdullee, tiin Warshaa Baaburaa tiif Hojjataa Miya Bishaanii kan Buufata Awaashitti mindaawe.

Hujiin kuni, Ali Birraa, Dirree dhawaa fii Finfinnee madiinota wallee fii sirbaa keessaa baasee, gammoojjii sagaleen muuziqaa fii wallee hanqatee, cuqiin shimbirraa irraa hin dhagayamne geeyse. Gaafana qunnamtiin Ali adunyaa muuziqaa waliin qabu raadiyoona xiqqaa tokko qofa tahe. Akki kuni, Alitti adabbii hidhaa dhaabbataa kan abbaa itti murteeysi hin beeyne itti tahee, umnaawa bara lamaa booda, jalqaba bara 1972, hujicha dhiisee Finfinnetti deebi’e.

Akka Finfinnetti deebi’een, xiqqo turee, Hoteela Harraambeetti wallisummaan mindaawee, galgala-galgala daawwattoota booharsuun, fedhii isaa itti fufutti seene. Haala kana keeysa, bara 1973 keeysa walleelee isaa, Abbaa Lafaa, Awaash, Imimmaan Jaalalaa, Kan Ati Feetu Isaan Hin Fedhan, Waa Sillee Hin Dararuu, Ushuruururuu, Eessattiin Si Arka, Si Jaallee, Nagayattiin Siin Ja’a Imimmaan Haqachaa fii Hin Yaadin bakka tokkotti haqaaree baase.

Walleeleen armaa olii, walaloon, yadalee fii muuziqaan Oromoo bira dabranii lammii biyya guutuu dhunfatan. Makiinota gurguddaa daldalaa, manneen dhugaatii, manneen sinimaa, dukkaanonni walleeleen taphachiisan kanneen Alii Birraa tahan. Raadiyoonni biyyaa kan duratti ji’atti wallee afaan Oromoo tokko faa dhageeysisu, walleelee namni karaa isaanii tiin akka taphatamuuf waliif gaafatan biratti, guyyatti, san hanqannaan torbaanitti, wallee Alii irra kaayuu addeeyfachaa dhufe.

San biratti, walleeleen Alii manneen bashannanaa, siniimaa, dukkaannaan, keessaa dhawwaaqan. Ushurururuun atoobusa gurgurraa biyyatti keessaa olii-gad deeman fudhatte. Qohiin aruuza walleelee walleelee Alii malee tan biraa magantatte.

Ali haala hawaasa keeysa jiru mara-rratti alaalse. Wallee isaa tiin cunqurfamaaf sagalee tahe, miidhamaa hadhaadhiyye. Walleen ” Yaa Abbaa Lafaa” jattu, tan roorroo sirni Miniliki-rraa kaasee lammii Oromoo mude balaaleeyfattu, tan,

“Hamma arraa tooftaa sobaa uumtee

Ummata saamuu dhaan lafa walitti qabattee

Qotee bulaa roorroo dhaan dhamaaftee

Tooftaan tee dulloomtee humniti tee kuftee

Taa’anii nyaachuun raawwattee, hobbaatee

Odoo hin taraarree callaa saffarachuun

Cooma jijihachuun dammaa dhadhaa nyaachuun

Qooda kaleeysa dabre dafqa malee jiraachuun

Hamma arraantanaa hiyyeeysa saamtanii

Dafqa malee sadoo burraayxaanii

Asirratti raawwatti faraqaan teeysanii

Yaa abbaa lafaa hubadhuu dhugaa yaroo tii

Gamtummaan qabeenyi cire hidda kee tii

Filmaata biraa hin qabdu ka’i hujii dhattii” jettu, fincila mooticha inni (Aliin) sujuuduuf dide aangoo-rraa baasuuf godhamaa ture fiixa baasuu fii jijjiirama sirnaa fichisiisuuf gumaacha guddaa goote.

San malees, walleen,

“Maal ja’anii maal himanii?

Hoggaa yaadaan dhibamanii

Jiruu afaan wallaalanii

Kan lafa dhabee horii saamame

Kan roorroo jibbee gaaratti game

Maal odeeysa maal dubbata mee?

Kan facaafatee kadhaa mudate

Kan irraa hoongawe waani abdate

Maal irraa odeeysa waan isa mudate?

Dur qarayyoon boonee kan arra jaame

Odoo ifn jiruu guyaan itti dhaame

Maal anaannata gufuun yo dhawame?

Kan roorroon alagaa mukhatti galchite

Kan bilisummaan dhiiga qaadhimte”

Maali abdiin isaa yo duuti aggaatte?” jattuu, namni haala jiruu fii jireenyaa sirritti akka yaadu goote.

Dimshaashatti, Alii Birraa, warra afaan Oromoo beekanii fii hin beeyne, kanneen jaalatanii fii jibban mara, wallee afaan Oromoo alalaasise. Yoom san qofa, xiqqo turee, wallee,

“Yaa bartuu kutattu, warraaqsi sitti dhaama

Yaadadhu siin ja’a, saba cunqurfamaa

Tulluu gubbaan bahe hallayyarra gorii

Raaree keessa ceehii gaara qaxxaamurii

Atuu ni arkitaa, qarreerra dhaabbataa

Bututtuu uffataa midhaan kotakottaa” jattu gaafa baase, dhaabni Ihaappaa kan yaroo sanitti akka hidda baarzaafiitti barattootaa fii hawaasa keeysa loohaa ture, faaruu dhaaba isaa godhate.

Alii haala hawaasa keeysa jiru, gadda, gammachuu, roorroo, seenaa, duudhaa fii kkf hundarratti walleelee yaroon hin moofoysine kanneenn dhagayamanii hin quufamne wallise. Qabsoo hadhooytuu inni faan godhaniin, qoqqodamni diinni hawaasa Oromoo tiif hawwe diigamee, Gurraandhala 28, bara 1976, gaafa Oromoon naannoo adda-addaarraa agarsiisa aadaa tiif Finfinnetti wal gayan, walleen Alii Birraa,

“Waa malli nu dhibee jenne bitaa-mirgaa

Karaa sirrii dhiifnee maalif deemna moggaa

Rabbi moo namumaa kan seera jallisee

Haati teenya takka maaltu addaan nu baase,”en warra galma san keeysa turan imimmaan gaddaa fii gammachuu dhangalaasifte.

Ali, xiqqo turee, odoo diina hin sodaatin wallee seenaa hawasni Oromoo sirna gabrummaa Habashaa dura qabaachaa tureen as bahe.

“Karaan manni Abbaa Gadaa eeysa

Dhaqeen Galma isaa jajjabeeysa,” jechuun, mambultii wal-qixxummaa, sadoo fii qananii, tan gaafa adunyaan Abbootii Irree jala turan, Oromoon dimokraasiin itti wal bulchaa turan beekaa fii wallaalaa Oromoo bira kutee firaa fii diina yaadachiise.

Walleelee kaasetaa fii shaklatti baasuun alatti, Ali, Hoteela Harraambee malees, Kilaba Waazeemaa, Zaambeez, Hootala De-Afriik ja’amuu fii Raas Hootelitti booharsaa daawwattoota kumaatamaa tahe.

Haala kana keeysa, gaaf tokko isaa halkan wallisaa bulee, ganama karaa manaa gala deemu, nama tokko kan harreen qoraan itti fe’ee deemuun waan qeeyra ol bahuu dadhabeef, tuminsaan tabba baasuuf ijibbatutti dhufe.

Ali, namichaan, “boo! Harrichi dadhbee, mee xiqqo hafuura baafachiise,” je’e.

Namicha kana dhagaye, Aliin, “harrichi kiyyaa akkaan fedhee godha,” je’e.

Ali “harricha akka feete godhuu hin dandeeysu” namichaan kan je’u tahe.

Yaroo tana namicha foolisii itti yaamee, Ali qabsiisee, qabalee geeyse.

Warri qabalee isaanii Ali hidhuuf deemu, Hoogganaan (Liqa-manbarri) isaanii, kan Ali beeku dhufee, rakkoo Alii fii namicha jidduu gaafate.

Ali yaada isaa kan jalqabaatti cichuun, “namichi kuni harricha ajjeesaa jira. Horii ittiin gurgur ani niin kennaa fii, qoraanicha asumatti irraa haa buusu!” kan ja’u tahe.

Hoogganichi, kan haala Alii, walleelee isaa waliin beeku, cinatti qabee, “yaa Ali wal’aansoon mirga ummataa tiif gootu si haqatteen, ammaas kan beeyladaatti seentee?” je’ee sossobee karaa mana isaa akka deemu godhe.

Bara 1982 keeysa, odoo Raas Hoteelitti wallisuu, Ali dubartii Birgiittaa Astroom ja’amtu, tan barreessituu safaaraa Suwiidin taate waliin wal baree, fuudhe. Birgiittaan, bara 1984 keeysa ramaddii hujii biyya Xoophiyaa raawwattee hoggaa Amerikatti jijjiiramtu, Alii niis lammummaa biyya Suwiidin fudhatee, niitii isaa waliin, magaalaa Kaalifoorniyaa tan biyya Amerikaa dhaqe.

Bara 1984 irraa kaasee hamma 1992 Alii fii Birgiittaan hujii fii salaloof biyyoota Amerikaa Kaabaa, Awrooppaa fii Aasiyaa keeysa daddeeman. Haalli kuni, Ali, hawaasa Oromoo malees muuziqaa-rraa fageeyse. Jiruu sadoo fii qananii qabaatullee, wallee fii wallisuun adda bahee jiraachuun Alii-tti rakkoo tahe. Kanaaf, kaaseeta isaa kan bara 1992-a akka baaseen, Ali, wal-hubannaan Birgittaan wal hiikee, walleelee isaa kanneen hin moofoynee fii haarayaa waliin, hawaasa Oromoo kan yaroo sanitti adunyaa wal gayaa jirutti as bahe.

Alii Birraa, akkuma nama Dirree Dhawaa keeysatti dhalatee guddatetti afaan Oromoo biratti, kan Arabaa, Amaaraa, Soomaalee fii Adaree qaceellotti dubbata. San boodaas, kan Suwidinii fii Ingilizii itti dabalate. Afaanota alagaa keeysaa kan Arabaa, Soomaalee fii Adareetti walleelee seena qabeessa tahan, kanneen akkuma gaafa bahaniitti yoomuu jaalataman hedduu wallise.

Gama biraa tiin gaafa Hawwisoo Kibuur Zabanyaa keessa turee fii san boodaas afaan Amaaraa tiin akka wallisuuf dhiibbaa guddoo tu irra ture. Garuu afaan kanaan wallisuu akka foon karkarrootti lagate. Akkuma Xilaahunii fii Buzuneshitti, afaan Amaaraa tiin wallisuun bu’aa guddaa akka qabuuf Ali tolchee beeka. Haa tahu malee, afaan Amaaraa kan afaan isaa cunqurse tahuu waan hubateef, bu’aa silaa gamasiin arkatu wareeguu murteeyfate.

Murtiin akkasiin fudhate, jaalala Amaaraa tii fii horii irraa arkatu dhabsiisuu malees, naaduraa siyaasaa biyya sanii keeysaan rakkoo akka itti fiddu odoo beekuu ti. Gaaffii haala kanaaf karaa warra aangoo qabuu tiin ammaa-amma itti dhihaattu, tooftaa fii qarooma joollee Dirree Dhawaa (Iyyaal Dirree) tiin jalaa miliqaa ture.

Afaan Amaaraa tiif gatii kennuu dhabuun Alii, isa bira dabree afaanii fii saba Oromootti kabajaa godhe. Oromummaa arra dagaagee, qabsoo bilisummaa yoomiyyuu caalaa dhogoomsaa jiruuf onnee tahe.

Alii, afaan Amaaraa ittiin wallisuu diduu bira dabree, akka armaa gadiitti walaloo mana hin rukkunnee fii dhama hin qabneen,

“ስዘፍኑ ስሰማ እያየሁ ዘፋኞች

እነም ባማሪኛ ዛረ እዘፍናለሁ።

ፍቅር እንደ አስቴር እነን አይጎዳኝም

አሊ ስለ ሆንኩኝ እሸውደዋለሁ

ከድሬ ስመጣ ግና ትንሽ ነበርኩ

ዛረ ከኢትዮ ስታር ባንድ ኢዩኝ ግድንግድ ነኝ” je’ee afaan Amaaraa caccaphaan wallisuun iddoo fii gatii afaanichaaf qabu ifa baasuun jara garaa gube.

Gama biraa tiin ammoo, wallee,

“ትዝ ትዝ እያለኝ ብዙ ተጨንቄ

ከንቱ ላላገኝሽ አንቺን መናፈቄ

ህሊናሽ አስቦ ልብሽ መቼ ረዳኝ

እኔ ግን ውስጥ ውስጡን መናፈቄ ጎዳኝ

መከራን ስችለው ማንም ስው ሳይረዳኝ

አንቺን መናፈቄ ደህና አድርጎ ጎዳኝ” jettu alalaasa miidhagaan qindeeysee Mahmuud Ahmad akka ittiin beekkamu kan godhe Alii Birraa ti.

Alii Birraa akkuma wallee isaatti,

“Oromiya Oromiyaa biyya abbaa koo tii

Gammachuum too irruu hammaan si arkutti

Oromiyaa biyya jeeynota kumaatamaa

Ol ka’uus gaciisuus yaadnni kiyya sumaa

Abdiin too hawwiin too suma galmi kiyyaa

Si obsuu dadhabe biyya too Oromiyaa” je’etti, bara 2004 keeysa sadoo biyya namaarra rakkoo biyya isaa filachuun, jiruu biyya ambaa tan waggaa diiydamii booda Oromiyatti deebi’e. Akka achi gayeeniis, gorsa abbaa isaa kan barnootatti jabaadhuu, kan inni irraa hamilee cabse, hadhaadhiyyuuf karoorfate. Karoora kanaan, hiyyeeyyii naannoo Ija Aannannii tan naannoo Dirree Dhawaa, warra hiree barnootaa tiin wal arkuu hin dandeenyeef mana barnoota sadarkaa duraa banee carraa barachuu tiin walitti baase.

Gabaabinatti, xiqquma irraa himuuf yo tahe malee, seenaan Alii Birraa, barruu gabaabduu tanatti waan shalagamuu tahaa tii miti. Ali, afaan, aadaa, biyya, seenaa fii qabsoo Oromoo-rratti walleeleen wallise hedduu tahuu malees, tan irraa himanii fii dhiisan keeysaa filuun haalaan nama rakkisa.

Wareega godheen kan wal madaalu tahullee batu, Aliin, gumaata guddina afaan, aadaa fii wallee Oromoo tiif godheef waldayoota hawaasa Oromoo hedduu-rraa badhaasa beekkamtii hujii umrii guutuu badhaafamee jira. Hujuma isaa tanarraa ka’uun, Universitiin Jimmaa Digrii Kabajaa Doktorummaa Muuxiqaa kennee fii jira. Jaarmayni Muuzik Afrik ja’amu kan biyya Kanadaa, magaala Torontoo qooda artii Afrikaa tiif gumaacheef Badhaasa Beekkamtii Hujii kennee fii jira.

Ali, akkuma “Birraa dhaan Barihe”-en jalqabetti, walleelee mimmidhagoo ammayyaa dhibba sadiihii ol hawaasa Oromoo tii fii, guddinaa fii waaltina afaan Oromoo tiif gumaacha daaddaa hin qabne godhee, Sadaasa 06, bara 2022, umrii 74-tti bakka kan dhalate irraa hin deebinetti lammii isaa kan akkaan jaalatu dhiisee sokke.

Alii, bilisummaa ummata Oromoo tan jaalala isii bifa addatti ibse odoo goolabbii isii hin arkin biraa deemullee, walleelee isaa kanneen yaroon moofoysuuf hin jiraanneen ilaa abad dhaloota dhufaa jiruu booharsuuf jiraata. Seenaan isaa tiis isaanumaa waliin dhalootarraa dhalootatti dabara.

Galanni isaa Jannatul Furdoos haa tahu!

Check Also

ruumicha

Ruumicha kaameeraa baatu.

Dubara beeloftuu afaan du’aarra turte takka ruumichi wayii liqimsuudhaaf eeggachaa jira. Iddoon isaa Sudaanidha. Barri …

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *